Helsingillä on pitkät perinteet seimien suomalaisena kotikaupunkina ja Helsingissä on vuosien mittaan vieraillut suuri määrä erilaisia lainaseimiä eri puolilta Eurooppaa ja koko maailmaa. Helsingin jouluseimet -tapahtuma haluaa tuoda omalla hiljaisella tavallaan Kristuksen syntymäjuhlan osaksi helsinkiläistä joulutraditiota. Seimi ei vaadi katsojaltaan mitään, mutta se antaa mahdollisuuden pysähtyä ja siirtyä ajatuksissaan toiseen todellisuuteen. Seimiasetelmat liittyvät olennaisesti luterilaiseen ja katoliseen perinteeseen. Ortodoksit ovat mukana tapahtumassa perinteisellä Uspenskin katedraalin Kristuksen syntymä -ikonilla.
Helsingin jouluseimet on ekumeeninen tapahtuma, jonka järjestää Helsingin seurakuntayhtymä yhteistyössä luterilaisten, ortodoksisten ja katolisten seurakuntien sekä paikallisten yritysten kanssa.
Helsingin jouluseimet -tapahtuman teema vaihtuu vuosittain ja tämä vaikuttaa näyttelyssä mukana olevien seimien valintaan ja esillepanoon.
Lue lisää edellisten vuosien teemoista:
1999 – Via natus
Pääsiäisnäytelmä Via Crucis sai vuonna 1999 rinnalleen Via Natus -joulutapahtuman. Joulunäytelmän Niin pieni on valo -oheistapahtumaksi liitettiin jouluseiminäyttely, joka toteutui Aleksanterinkadun liikkeiden ikkunoissa ja keskustan liiketiloissa.
2000 – Krakovan seimet
Kirkon Riemuvuonna 2000 järjestettiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa Krakovan seimet -näyttely, joka sai suuren suosion – seimiä kävi katsomassa yli 40 000 ihmistä. Krakovan seimien lisäksi keskustan tuntumassa, päärautatieasemalla ja Aleksanterinkadun liikkeiden näyteikkunoissa oli esillä seimiä ja jouluaiheisia ikoneita. Samaan aikaan hankittiin Helsingin seurakuntayhtymälle suuri osa sen nykyisestä seimikokoelmasta.
2001 – Helsinki seimi esillä
Vuonna 2001 seimitapahtuman pääseimi oli Krakovan seimistä ideoitu Helsinki-seimi, jonka suunnitteli ja toteutti Krakovan historiallisen museon konservaattori Jacek Gluch. Nimestään huolimatta Helsinki-seimi edustaa tyypillistä krakovalaista seimiperinnettä. Helsingin kaupungin historiallinen keskusta, Uspenskin katedraali ja Johanneksen kirkon arkkitehtuuri ovat toimineet inspiraation lähteinä, ja seimi on saanut fantasiarakennelman luonteen. Perinteen mukaisesti seimeen on pyhän perheen lisäksi sijoitettu myös maallisia henkilöhahmoja politiikan, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän eri puolilta. Seimen henkilöhahmoista voi tunnistaa mm. säveltäjä Jean Sibeliuksen, professori Matti Klingen, presidentti Tarja Halosen, ylipormestari Eva-Riitta Siitosen, presidentti Urho Kekkosen, toisinajattelija Pentti Linkolan, marsalkka C. G. E. Mannerheimin ja tuomiorovasti Mikko Heikan.
2002 – Tähti kuljettaa jouluun
Helsingin jouluseimet -tapahtuman teema vaihtuu vuosittain ja tämä vaikuttaa näyttelyssä mukana olevien seimien valintaan ja esillepanoon. Vuonna 2002 teema oli Tähti kuljettaa jouluun. Seimipolulla kuljettiin Helsingin päärautatieasemalta Aleksanterinkadun näyteikkunoihin aseteltuja seimiasetelmia kohti. Tähtiä seuraten matka kulki ensimmäistä kertaa myös keskustan pääkirkkoihin saakka.
2003 – Valo
Valo-teema näkyi seimien pelkistetyissä asetelmissa, joiden kautta haluttiin keskittää huomio äidin ja lapsen väliseen lämpöön. Vuositeemasta on useana vuonna poikennut Raffaello-ravintolan ikkunalla oleva seimi. Italiasta kotoisin oleva, sittemmin Suomeen muuttanut Adelia Vadenström rakensi seimiasetelman alusta lähtien oman lapsuutensa kotikylän perinteen mukaisesti: seimi sijoitettiin keskelle arkisen kylän tapahtumia.
Fazerin konditoria tuli mukaan seimitapahtumaan valmistaen seimen omista raaka-aineistaan. Ensimmäinen Fazerin seimi valmistettiin marsipaanista. Erilaiset suklaaseimet sekä eri tekniikoilla valmistetut sokeriseimet ovat ihastuttaneet vuosi vuodelta.
2004 – Lapsi on lahja
Lapsi on lahja -teemavuonna seimi kertoi: ”Joulu on lapsen juhla. Joulun lapsi on ihmiskunnan Vapahtaja ja Jumalan lahja.” Teeman avulla haluttiin korostaa lapsen tärkeyttä ja asemaa ei vain kristillisen kertomuksen päähenkilönä, vaan myös jokaisen lapsen erityisyytenä meidän keskuudessamme. Tapahtumassa näkyi myös lasten panos: 8–10-vuotiaiden lasten kuvataideryhmä toteutti seimen omista huomioistaan käsin. Lasten valmistama seimi valittiin koko tapahtuman pääseimeksi.
2005 – Aika on
Teema korosti menneen, nykyisen ja tulevan kohtaamista jouluseimen äärellä. Perinteisiä seimiasetelmia rakennettiin Aleksanterinkadun näyteikkunoihin somistaen taustoja materiaaleilla, jotka kuvasivat aikaa: kivet, kuluneet laudat, tuoreet kasvit. Useasti on toivottu Rooman Pietarinkirkon tapaan luonnollista kokoa olevaa ulkoseimeä Tuomiokirkon alueelle tai Senaatintorille, mutta muun muassa vaativien talvisten sääolosuhteiden tähden päädyttiin vähemmän riskialttiiseen, suureen 4 x 8 metrin ulkokuvaan, Ina Collianderin teokseen Joulu I sininen. Teos sijoitettiin näkyvälle paikalle Tuomiokirkon tasanteelle. Osa yleisöstä ei tosin kokenut kuvaa seimenä vaan mainoksena. Toisaalta moni antoi positiivista palautetta siitä, kuinka seimikuva valaistuna oli toiminut kuin lyhty tai majakka pimeässä Helsingin illassa. Alkuperäinen teos on nykyään sijoitettuna Mikael Agricolan kirkkoon.
2006 – Rakkautta suurinta
Rakkautta suurinta -teemavuoden pääseimi rakennettiin Tuomiokirkon kellotapuliin, jolloin tapuli toimi seimen tallina. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat Jenni Kääriäinen, Sisko Isoniemi ja Hemmo Kauppinen loivat Tapuliin vaikuttavan tilateoksen Luuk 2:1-20. Teos muodostui viitteellisistä hahmoista, valoista ja äänimaailmasta. Teoksessa keskeistä olivat kasvot ja kädet sekä yli tuhat metriä siimaa, joka loi tunnelmaa ajan ja todellisuuden hienoisesta rajasta. Teosta kävi katsomassa ja kokemassa hämärän lämpöisessä Tapulin tallissa yli 3 500 ihmistä. Seimen valvojat keräsivät ihmisten spontaaneja kommentteja kokemastaan: ”Olen nähnyt useita seimiä maailmassa, mutta tämä on kaikista kaunein” ja ”Aivan kun olisin toisessa maailmassa”. Aleksanterinkadun näyteikkunoiden seimiasetelmissa korostuivat lämpimät materiaalivalinnat ja levollinen tunnelma.
2007 – Seimi suomalaisessa maailmassa
Seimien rakentajat halusivat katsoa lähelle: tapahtuman otsikkona oli Seimi suomalaisessa maisemassa. Pääseimeksi valittiin kalevalaiseen perinteeseen pohjautuva Marjatan seimi, jonka symboliikka Jeesuksen syntymästä on vahva ja joka nousee suomalaisesta sielunmaisemasta. Tapulin seimi-installaatio Luuk 2:1-20 rakennettiin toistamiseen. Uutuutena tapahtumaan otettiin mukaan Vanhassakirkossa toteutettu kerronnallinen seimi Elina Törmän suunnittelemana. Kyseinen seimi oli kohdistettu erityisesti pienten lasten ryhmille. Suurin osa tapahtumassa olleista seimistä oli Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja ja ensimmäistä kertaa esillä Helsingin jouluseimet -tapahtumassa, kuten esimerkiksi Raumalla nyplätty pitsiseimi. Tapahtuman ulkoasussa näkyivät myös Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -hankkeen tunnukset.
2008 – Pyhä yö
Jouluseimiä oli tänä vuonna ollut esillä Aleksanterinkadun näyteikkunoissa jo kymmenen vuoden ajan. Juhlavuoden kunniaksi seimiperinnettä tuotiin esille monipuolisesti. Perinteinen Aleksanterinkadun näyteikkunoihin ja keskustan kirkkoihin sijoittuva seimipolku johdatti katsojan lopulta Tuomiokirkon kryptaan tapahtuman kymmenvuotisjuhlanäyttelyyn, joka oli nimeltään Pyhä yö.
Juhlavuoden ilme oli kansainvälinen: Betlehem on kaikkialla! Juhlavuoden seimitapahtumassa sekä keskustassa että kryptassa oli nähtävillä lähes sata seimeä. Seimet oli lainattu pääosin saksalaisen seimiharrastajan Max Schneckenbühlin kokoelmasta. Esillä oli myös Maila Berchtoldin seimiä sekä Helsingin seurakuntayhtymän pääseimiä vuosien varsilta.
Helsingin jouluseimet toteutti myös Rakkaus-teemaa Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -hankkeen hengessä. Rakkaus lähettää maailmaan ja kutsuu yhteyteen.
2009 – Vihreä seimi
Värikkään ja monipuolisen juhlavuoden jälkeen palattiin vuonna 2009 arkeen teemalla Vihreä seimi. Kaikki tapahtuman seimet oli valmistettu luonnon materiaaleista. Vaatimattomista materiaaleista valmistetuissa seimissä korostui kansantaiteen rikkaus. Esille laitossa korostettiin yksinkertaisuutta sekä suomalaisessa joulussa olevia vihreää ja valkoista väriä. Pääseimen hahmot olivat puetut sanomalehtipaperista taiteltuihin vaatteisiin.
2010 – Heijastuksia
Tapahtuman teemaksi nousi Heijastuksia, jota visualisoinnissa myös korostettiin. Seimiasetelmien äärellä saattoi pohtia sitä, mikä piilottaisi taivaallisen valon. Jopa pirstoutunut peili heijastaa valoa ja levittää sen kajon joka paikkaan. Arkisista tapahtumistaan rikas italialainen seimi sijoittui ensimmäistä kertaa Helsingin Tuomiokirkkoon. Luonnollista kokoa oleva Pyhä perhe elävine lampaineen sai paikkansa Kampin Narinkkatorilla sijaitsevassa Joulumaailmassa.
2011 – Kaikki saavat tulla
Tapahtuman seimet kertoivat siitä, kuinka Jeesus syntyi tähän maailmaan kokoamaan erilaiset ihmiset yhteen. Aikaisemmista vuosista poiketen keskustan näyteikkunoissa olevien seimien hahmot olivat koottu useammasta erilaisista seimiasetelmista. Seimikokonaisuuksilla ei ollut nimiä, sillä ne eivät edustaneet yhtä tiettyä seimeä sellaisenaan. Seimiasetelmiin liittyvät tekstit kehottivat meitä antamaan itsessämme tilaa erilaisuudelle ja toisillemme suojaa. Vastasyntyneen lapsen synnyttämä ilo kuuluu meille kaikille!
2012 – Seimiasetelmien kaunis muotokieli
Helsinki World Design Capital -hankkeella haettiin hyvää muotoilua arkeen Helsingissä. Jouluseimet -tapahtuma osallistui Designvuoden teemaan tuomalla esiin seimien kauniin muotokielen. Uudessa Kampin kappelissa oli nähtävänä seimiasetelma. Seimet rakennettiin mielessä Raamatusta tuttu ajatus: Jumala otti ihmisen muodon.
2013 – Ja tapahtui niinä päivinä…
Italialaisen seimitaiteen ja perinteen näyttely toteutettiin Tuomiokirkon Kryptassa 9.12.2013 – 6.1.2014. Näyttely oli monen katsojan mielestä upeampi, kuin he osasivat ennakkoon kuvitella. Koristeelliset, italialaista elämäniloa pursuavat kyliin ja kaupunkeihin sijoitetut seimiasetelmat kiinnostivat myös koti- ja ulkomaalaisia matkailijoita. Kävijät ihastuivat Helsingin tuomiokirkon kryptassa Roberto Vanadian taidokkaaseen seimiasetelmaan, joka kuvasi 1800-luvun Sisilian maanviljelysmaisemaa ja perinteisiä ammatteja. Se toi monelle mieleen ensimmäisen joulun, Betlehemin maisemat ja tallin seimen.
Perusnäyttelyn lisäksi muutama seimi sijoitetiin Helsingin Jouluseimet 2013 tapahtuman keskeisiin kohteisiin, kuten Tuomiokirkon kirkkosaliin, Päärautatieasemalle, Stockmann, Mannerheimintien sisäänkäynnin vitriiniin. Italialaiset seimitaiteilijat kokosivat ja rakensivat kaikki edellä mainitut seimet.
Helsingin jouluseimet 2013 tapahtuman ja Tuomiokirkkoseurakunnan sekä Italian kulttuuri-instituutin logot näkyivät rinnan näyttelyyn liittyvissä markkinoinnissa ja viestinnässä. Helsingin Jouluseimet 2013 -tapahtuma rakensi omien yhteistyökumppaneidensa liikkeisiin seimet huomioiden italialaisen seimitaiteen ja -perinteen.
2014 – Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan
Keskustan seimiasetelmat rakennettiin sisäisesti soivien seimien ajatuksella. Asetelmien yhteyteen liitettiin pieniä pätkiä tutuista joululauluista. Suomalainen seimikokoelma rikastui Marja Neuvosen levollisen lempeällä keraamisella seimellä, joka ihastutti Stockmannin Mannerheimintien sisäänkäynnin vitriinissä. Mirjam Skarpin Pyhä perhe pysäytti hiljaisen harmonisella olemuksellaan Cafe Engelin ikkunan ohi kulkevia ja Tuomiokirkon vitriiniin rakennettiin Kaija Aarikan muistoa kunnioittava valkoinen seimiasetelma.
2015 – Seimikertomuksen henkilöt tässä ajassa
Kannamme mielessämme kuvaa ensimmäisestä joulusta ja joulun lapsesta. Sisäinen kuva on jokaiselle hyvin henkilökohtainen, jopa pyhä ja muuttumaton – Maria, Josef ja Jeesus-lapsi. Seimiasetelmat ovat yksi tapa ilmentää joulukertomuksen viesti – pienin on suurin. Jumala syntyi ihmiseksi, meidän keskellemme.
Jouluseimitraditio on aina kuvannut joulukertomusta sitä ympäröivässä maailmassa. Helsingin jouluseimet liittyi samaan traditioon tarkastelemalla vuoden 2015 ajassa näkyviä ilmiöitä. Vanha tuttu kertomus vietiin Pekko Vasantolan kuvissa uudelle tasolle. Uusi polvi loi uudet tulkinnat. Vuonna 2015 yhdistettiin seimitapahtumassa kuvia ja valikoituja joulukertomuksen henkilöitä tuoden heidät vahvasti nykypäivään. Osa teoksista oli myös kantaaottavia – joissakin kuvissa oli viitteitä turvapaikanhakijoiden matkasta, kerjäämisen ja ohikulkemisen teemasta ja valosta pimeyden keskellä. Vasantolan puhuttelevat kuvat pyörivät sarjoina Temppeliaukion kirkon eteisessä, Kampin kappelin eteisessä ja Kauppakeskus Kaaressa sijaitsevissa infotauluissa.
2016 – Yhteyttä etsimässä
Yksinäisyyden ja turvattomuuden teemat olivat vahvasti esillä vuoden 2016 tutkimuksissa ja keskusteluissa. Erityisesti lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkittiin paljon. Lapset kulkivat puhelimineen ja pongasivat Pokemoneja. Rakensimme näistä teemoista myös seimipolulle bongattavaa. Toimme seimihahmojen rinnalle visualisoinnin kautta ajan patinaa ruosteisten rautaesineiden kautta ja toisaalta piilotimme kohteiden sekaan Arilyn sovellutuksen kautta lisätyn todellisuuden ulottuvuuden.
2017 – Seimet Suomen itsenäisyyden juhlavuonna
Helsingin keskustaan sijoitettujen seimien esille laitossa korostui suomalainen puu. Asetelmien taustoina käytettiin koivunippuja, puun rungosta sahattuja kiekkoja, lehtikuusen oksia, kantoja, patinoituja laudan pätkiä, vanerilevyjä. Juhlavuoden innoittamana lähetimme pyynnöstä Italiaan Liisa Tikan huovuttaman Marjatta -seimen. Pienessä vuoristokylässä sijaitsevassa katolisessa koulussa järjestettiin kansainvälinen seiminäyttely, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat koulun oppilaat. He saivat seimen lisäksi taustatietoa seimikulttuurista Suomessa, kuvia siitä miten seimen voi sijoittaa suomalaiseen metsämaisemaan sekä otteen Marjatta seimeen kuuluvasta Kalevalan Marjatta -runosta:
”Teki tuonne pienen poian, laittoi lapsensa vakaisen,
heinille hevosen luoksi, sorajouhen soimen päähän.
Pesi pienen poikuensa, kääri kääreliinahansa;
otti pojan polvillensa, laittoi lapsen helmahansa.
Piiletteli poiuttansa, kasvatteli kaunoistansa,
kallaista omenuttansa, hope’ista sauvoansa.
Syllinsä syöttelevi, kässissänsä kääntelevi.”
Kristillisiä kuvia ja kertomuksia on aina sijoitettu myös omaan pohjoiseen ympäristöömme, kuten Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena. Oma symbolinen yhteys joulukertomukseen on myös kansalliseepoksessamme Kalevalassa ja sen viimeisessä Marjatta runossa.
2018 – Jouluseimet esillä 20. kertaa Helsingin keskustassa
Keskustan kirkoissa ja liikkeissä esillä kokoelman rakastetuimpia seimiä ja Kampin kappelin eteisaulassa kootusti Pekko Vasantolan ottamia seimikuvia vuodelta 2015.
Juhlavuonna esillä oli seimikulttuuria Italiasta Suomeen ja muutama seimi kauempaakin. Helsinki –seimi oli upeasti esillä Aleksanterin kadulla, kaupungin taidemuseon aulatilassa. Seimiasetelmiin oli sijoitettu peilejä tai muita heijastavia pintoja, jotka peilasivat ajanvirtaa, ajattomuutta ja toisaalta ne loivat katsojille mahdollisuuden liittyä osaksi seimikertomusta.
2019 – seimen luona kohdataan
Tapahtuman asetelmat rakennetiin kohtaamisen teemalla. Teema toteutui erilaisissa kohtaamisen tasoissa. Tapahtumassa on mukana sekä läntisen perinteen pohjalta seimihahmojen kautta toteutettuja tarinallisia tapoja ilmaista joulukertomusta, että itäisen perinteen mukaista tapaa kertoa ikonien kautta Kristuksen syntymästä. Useimmissa asetelmissa ikonit ja seimihahmot olivat vuoropuhelussa toistensa kanssa. Seimi antaa asetelman luokse pysähtyneelle mahdollisuuden kohdata joulukertomus sekä muistella omia mielikuvia ja tunnemuistoja lapsuuden jouluista.
Helsingin jouluseimet -tapahtumaa saattoi lähestyä mm. lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmista. Vuoden 2020 teema kaukaa katsoen – lähelle päästäen kertoi pandemiaan liittyvästä eristyneisyydestä, epävarmuudesta sekä inhimillisestä jakamisesta ja toisista huolehtimisesta. Koko joulukertomusta sattoi tarkastella inhimillisenä tarinana, jossa kaikui enkeli rakkaudellinen ja lohduttava viesti ”Älkää pelätkö!” – yhteys Joulun Lapseen tuo toivon. Rakensimme seimiasetelmia ajankuvaan liittyen omiin lokeroihin, kuitenkin niin että yhteys toisiin ja ydin kertomukseen välittyi toivoa luoden. Sydämiimme joulun lahja, seimen luona annetaan.
Hyvän vaaliminen kovin epävarmassa maailmantilanteessa tuntui erityisen tärkeältä. Siksi katse käännettiin pieneen lapseen, joka luonnostaan kurottautuu kohti hyvää ja sinne – missä on toivoa. Kootessamme seimiasetelmia korostimme pienen lapsen osaa ja tärkeyttä joulun tapahtumissa. Koko joulukertomuksen ydin kätkeytyy pieneen vastasyntyneeseen lapseen, Joulun Lapseen, joka nukkuu eläinten ruokakaukalossa ja ojentaa sieltä kätensä ihan jokaista ihmistä kohti.
Pirkko Kuokkasen kauniit jouluaiheiset ikonit, joista toisen nimi oli ”Sinusta iloitsee koko luomakunta” sijoitettiin Stockmannin eteisaulaan vuoropuheluun läntisen seimiperinteen kanssa. Kirkontalon ikkunassa oleva Juha Luodeslammen metalliseimi herätti paljon ihastusta upean omintakeisella toteutuksellaan.
Historiikin on koonnut Päivi Vuorelma-Glad
