Jouluseimet.fi

Jouluseimiä voi jälleen ihailla Helsingin keskustan ikkunoissa.

Perinteinen jouluinen tapahtuma Helsingin jouluseimet avautuu Helsingin keskustassa. Aleksanterinkadun läheisyydessä Stockmann, Aseman kellon liikkeet, Kluuvikadun Fazer, Nordea ja Cafe Engel laittavat seimiasetelman ikkunoihinsa. Lisäksi voit ihailla seimiä Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa, Kirkon talossa (Eteläranta 8), Uspenskin katedraalissa ja Pyhän Henrikin katedraalissa. Seimet voi vaikka käydä katsomassa omana seimivaelluksena.

Tänä vuonna seimiasetelmissa ollaan ”Lähellä lasta”.

Seimen lapsi, Joulun ihme, tuo keskiöön lapset lähellä ja kaukana.

– Tässä ajassa meidän tehtävämme on pitää huolta kaikista lapsista, lähellä ja kaukana. Sotien jaloissa olevat lapset särkevät sydämessä. Hädän ja kärsimyksen edessä voi tuntua voimattomalta, mutta auttaa voi monella tapaa ja viimekädessä voimme aina rukoilla, muistuttaa kasvatuksen pastori Sini Ikävalko, joka on yhdessä varhaiskasvatuksen asiantuntijan Satu Laakson kanssa pohtinut vuoden 2024 jouluseimet -tapahtuman teemaa.

Seimen lapsi kutsuu meitä suojelemaan ja hoivaamaan kaikkia lapsia ja heidän tulevaisuuttaan. Aivan jokainen lapsi on lahja ja ihme.

-Teema muistuttaa meille aikuisille myös kuinka tärkeää lapsen kuunteleminen ja huomioiminen on myös ihan tavallisen kiireisen arjen keskellä, pohtii Satu Laakso. Lapsen lähellä, jokaisen kysymyksen, jokaisen ihmettelyn, jokaisen leikin, jokaisen yhteyttä hakevan katseen kautta olemme aina lähellä Taivasta maan päällä. Jouluseimet sopii erityisen hyvin koko perheen kanssa kierrettäviksi. Lasten kanssa voi vaikka miettiä, mitä eri seimihahmot, etenkin pieni vauva, mahtaa kaikesta ajatella, tuntea, kuulla tai nähdä?

”Pieni lapsi täyttää kokonaisen huoneen!
Joulun lapsi täytti koko maailman, ajaton rikkoi ajan.
Seimen äärellä aika pysähtyy.
Ensimmäisenä jouluna seimen äärelle pysähtyi niin paimenet kuin enkelit.
Tänään se on jokainen meistä.
Olemme jokainen lähellä seimen lasta, seimen ihmettä.”

Jouluseimiä on esillä myös kirkoissa muualla kaupungissa, ainakin Kannelmäen ja Paavalin seurakunnissa sekä Töölössä Caritaksen ikkunassa (Kuusitie 6).

Seimiasetelmat ovat tärkeitä sekä luterilaisessa että katolisessa jouluperinteessä. Helsingin jouluseimet on ekumeeninen tapahtuma, jonka Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat (Kirkko Helsingissä) järjestää yhteistyössä ortodoksisten ja katolisten seurakuntien ja paikallisten yritysten kanssa. Jouluseimet ovat esillä loppiaiseen asti, 6. tammikuuta 2025.

Jouluseimien rakentajien pohdintaa vuoden 2024 jouluseimien symboliikasta

”Lähellä lasta” -teema sekä jouluseimien visuaalinen ilme,

Visualisti Pia Niemi ja varhaiskasvatuksen ohjaaja Satu Laakso.

• Lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön kasvaakseen. Vahva kivijalka kannattelee haastavimmissakin elämäntilanteissa (tiili). Aikuisten rakentama psyykkinen ja fyysinen suoja antaa mahdollisuuden kasvaa rauhassa. Tämän tulisi olla jokaisen lapsen oikeus.
• Joulun tarina on ikuinen (pyöreät seppeleet ja kranssit).
• Kirkas lasi ei peittele mitään, se näyttää rehellisesti lapsen viattomuuden, koko olemuksen eri tunteineen ja tarpeineen. Valo antaa toivon pimeänkin keskellä.
• Seimen lapsi kutsuu meitä olemaan lähellään unohtamatta ympärillämme olevia lapsia. Ojenna kätesi lapselle.
• Elementteinä tiili, seppeleet ja kranssit (pyöreä muoto), lasi, valot.”

Seimikulttuuri on saanut vaikutuksensa ennen muuta kotona ja kirkoissa luetuista jouluevankeliumista, koulujen joulukuvaelmista, Rudolf Koivun ja muiden suomalaisten taiteilijoiden joulukuvista.

Seimikulttuuri Suomessa on edelleen suhteellisen pientä ja pelkistettyä, mutta saa kaiken aikaa uusia muotoja ja tulkintoja seimiperinteen kannattelijoilta, seimiharrastajilta, jouluseimi – tapahtumista sekä eurooppalaisilta joulutoreilta. Seimiystävien ja keräilijöiden joukko kasvaa hiljalleen. Tyypillisiä materiaaleja suomalaisissa seimiasetelmissa ovat villa, huopa, savi sekä puu ja paperi. Seimien valmistus on harrastusluonteista ja varsinaiseen tuotantoon valmistaminen yksittäisten taiteilijoiden, keraamikkojen ja käsityöläisten varassa.

Kristillisiä kuvia ja kertomuksia on aina sijoitettu myös omaan pohjoiseen ympäristöömme, kuten Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena. Oma symbolinen yhteys joulukertomukseen on myös kansalliseepoksessamme Kalevalassa ja sen viimeisessä Marjatta -runossa.